LEIJONANMAITO

26.1.07 / Iltalehti

"Susan tekee kirjan Matista. Espoolaisen Susan Kurosen ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk) suhde ikuistuu kansien väliin. Helmikuussa ilmestyvä kirja perustuu Kurosen päiväkirjamerkintöihin lähes vuoden jatkuneen seurustelun ajalta. Kuronen kertoi hankkeesta eilisiltana Ruben & Joonas -showssa televisiossa.- Vuosisadan rakkaustarina, hän hehkutti pilke silmässä kirjan nimeä Ruben Stillerille.Lähes meikittömältä televisiossa näyttänyt Kuronen antoi ymmärtää suhteen olleen vahvaa tunnetta molemmin puolin.- Olin aidosti rakastunut. Niin oli Mattikin, hän ilmoitti topakasti."

No mutta kirjahan tästä vielä puuttui. Voisiko joku vihdoin vaientaa tuon naisen ja sulkea pandoran lippaan?

tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa tutkitaan ympäristön signaaleja, jotka mahdollisesti viestivät jotain tulevaisuuden trendeistä. signaali voi olla esimerkiksi kaupunkilaisten lisääntynyt matkustaminen maalle, joka voi kertoa esimerkiksi tulevaisuuden tarpeesta kiireettömämpään elämään. toinen esimerkki signaalista voisi olla työpaikkojen panostaminen hienompiin kahvikoneisiin ja pehmeämpiin konttorituoleihin, ja todennäköisesti tähän johtaneena syynä ihmisten jatkuva väsymys ylitöiden ansiosta ja täten lisääntynyt tehottomuus työaikana joka johtaa taas ylityötunteihin ja niin edelleen. alla oleva tulevaisuuden trendi ja vastaus väsyneiden (t)yön orjien hätähuutoon on ainakin kovasti meikäläisen mieleen. tämäntyyppistä rentoutumispaikkaa on ennustettu tulevaisuuden työpaikkojen vakiovarusteeksi- on paljon tehokkaampaa ottaa vartin neuvoa-antavat unoset ja jatkaa sen jälkeen, kuin roikkua kahvinkeittimessä koko päivä.

Retreat pod is a piece of equipment, according to its designer, Martin Dean, in which one can contrive to cut oneself off from the world. There is adequate air-conditioning. To counter possible claustrophobia the door stays shut by its own weight, so no catches are needed. The interior of the Pod is lit by hundreds of tiny orange neon bulbs from Philips, which look like glow-worms.

katsoin tässä eräs päivä dokumentin rockin väistämättömän kruununhaltijan ja nykyään tiettävästi rock´n roll-nimisellä planeetalla budjaavan Elvis Presleyn elämästä. sanattomaksi veti, vaikkei kukaan kai voi sanoa välttyneensä rokin kuninkaan hurraahuudoilta. pieni tietoisku: yli 200 kulta- ja platinalevyn ennätystä tuskin koskaan tullaan rikkomaan, pelkästään kuolinvuottansa seuraavana vuonna levyjä myytiin yli 200 miljoonaa kipaletta. elvis oli hyväsydäminen rokkikunkku jota edelleen näin lähes 30 vuotta kuolemansa jälkeen muistetaan joka vuosi kynttiläkulkueella. Cheers!

taistelen kaiken energian polttavaa matkakuumetta vastaan. matkakuume on hyvin vaikea, kamala ja haasteellinen asia. sitä ei saa taltutettua millään vaihtoehtotoiminnalla tai siirrettyä ongelmaa jollekin toiselle tai kolmannelle. olo ei helpotu vaikka vahingon laittaisi kiertämään vaan juuri päinvastoin- ongelman avaaminen muille vain pahentaa tilannetta entisestään.

matkustelu tuntuu välillä olevan opiskelijoiden etuoikeus. muistan ajatelleeni opiskeluaikoina, että työelämään kun pääsen, niin on ihan eri luokan mahdollisuudet matkustella säännöllisten ja parempien kuukausitulojen ansiosta jne. ja nyt kun ajattelen aikaa taaksepäin, en ehkä koskaan enää tule olemaan jatkuvassa liikkeessä samalla tavalla kuin silloin (vapaana ja varakkaana) opiskelijana. ei koskaan enää. onpa hyisevää lausua nuo kolme sanaa uudelleen. piip piip piip. juuri nyt on se aika, kun pitäisi lähteä ainakin kuukaudeksi johonkin kauas, ehkä lämpimään, tai ehkä kylmään, mutta näkemään uutta. yritäpä (normaalin) työn orjana järjestää vaikka kuukauden vapaa keskelle talvea. ajoittain pysähtyy miettimään, miksi vuodesta toiseen raataa lepakkona seitsemän pimeää kuukautta juuri täällä, kun olisi tilaa maailman verran. miksi?why?varför?warum?por qué? ja niin edelleen. enkä tarkoita nyt sitä, että suomi-on-paska-muualla-on-hienompaa. vaan lähinnä pointti on se, että suomessa on kotipaikka ja hienoa se, mutta nähtävää on plenty ja kun ei sitä upeaa ja ainutkertaista mahdollisuutta voi hyödyntää niin kauan kun haluaa olla kelpo päivätyöläinen. ja jostainhan ne matkarahatkin on kai saatava. ymmärrän kyllä, nämä ovat jokaisen omia valintoja. aina voi ryhtyä talousrikolliseksi, istua hetken aikaa tutkintavankeudessa ja kuitata valtion velka lentolipun bensaverolla. tai vaihtoehtoisesti tehdä jotain hiukan kunniallisempaa, joka ei sido käsiä ja jalkoja arkeen kiinni. mutta jonkunhan nämäkin hommat on hoidettava, eikö. olkoon se joku minä nyt sitten.

eläkepäiviä odotellessa.